Mitä vikaa uskonnottomuudessa?

On toki olemassa elämäntilanteita ja vakaumuksia joiden kohdalla on ymmärrettävää olla kuulumatta mihinkään uskonnolliseen ryhmään. Useimmiten kyse on kuitenkin enemmän perinteiden pitämisestä sopimattomana siihen kuvaan, minkä haluaa muille ihmisille itsestään antaa. Ja yleensä tämä on aika läpinäkyvää.

Olen huomannut tietyn kuvion. Suurin osa niistä, jotka eivät halua sitoutua mihinkään uskontoon, ovat muussakin elämässään sellaisia, jotka pyrkivät itsetarkoituksellisesti poikkeamaan massasta: kaiken omassa elämässä pitää olla mahdollisimman "oman näköistä" ja "uniikkia". Varsinkaan mikään uskonto, joka omalla kotiseudulla on yleinen (etenkään suuri, tuttu, kotoinen evankelis-luterilainen kirkkomme) on jotain ihan kauhean tylsää, johon ei voi edes yrittää tosissaan tutustua. Joku kaukaa tullut, eksoottinen lahko voidaan kyllä hyväksyä.

Hei ihmiset: kyllä sen huomaa teistä, kun yritätte nostaa omaa arvoanne sillä, että kieltäydytte noudattamasta juuri mitään perinteitä, vaan teette kaiken "omalla tavallanne". Ja ettette voi kuulua mihinkään, mihin suurin osa oman kotiseudun ihmisistä on perinteisesti kuulunut.

Kuten alussa sanoin, on varmasti oikeitakin syitä olla irti mistään uskonnosta. Paljon on kuitenkin näennäisperusteluita. Kuten kirkon historiassa tapahtuneet epäoikeudenmukaisuudet ja raakuudet. Kristitytkin tietävät, että menneinä aikoina on tapahtunut hirveitä asioita kirkon piirissä. Kuten myös valtion piirissä. Ja suvuissa. Ja yhteiskunnissa ylipäätään. Raakaa väkivaltaa on ennen ollut sellaisissakin tilanteissa missä sitä nykyään ei ilmene. Väkivaltaa saa ja pitääkin vastustaa. Kysyn kuitenkin, kuinka moni vastustaa yhtä lujasti jotakin nykyistä valtiota tai sukua satojen vuosien takaisten raakuuksien ja epäoikeudenmukaisuuden takia, kuin vastustaa samoista syistä kirkkoa?

Ja kuinka moni kristinuskoa vastustava on oikeasti edes perehtynyt siihen, mitä esimerkiksi evankelis-luterilainen kirkko nykyään on? Sitä paitsi suurin osa ihmisten vastustamasta "kirkon ahdasmielisyydestä" liittyy kyllä enemmän pieniin (usein kirkkomme ulkopuolisiin) ryhmiin ja lahkoihin. Ja osa kielloista (esim. ehkäisykielto) liittyy  katoliseen kirkkoon, ei meidän kirkkoomme. Eivätkä tavallisissa ev.lut. seurakunnissa nykyään papit tai muutkaan tule tuomitsemaan tai kyselemään esimerkiksi meidän kunkin seksielämään kuuluvia asioita. Niistä vastaa vain Jumalalle.